torstai 18. huhtikuuta 2013

Varanasi

23.12.2012 Varanasi

00:13
Saimme ensimmäiseksi yöksi ns. paremman huoneen ja sovimme että loput päivät guesthousessa voimme yöpyä edullisemmassa huoneessa. Joustavaa palvelua, ja hyvä niin. Ollaan niin onnellisia, että oltiin vihdoinkin täällä! Nyt on pakko päästä nukkumaan, olen ihan poikki tästä matkustamisesta.

24.12.2012 Merry christmas from India!

Varmasti erikoisin jouluaatto mitä tähän mennessä olen viettänyt. Aamulla kävimme vaihtamassa huoneen vielä edullisempaan: 100 rupiaa per yö (eli 1,40e, kyllä on halpaa!) Onneksemme edullisemmassakin huoneessa oli kuitenkin oma wc ja suihku. Tosin suihkuilla ei ole ollut virkaa tähänkään mennessä kun niistä tulee vain kylmää vettä. Pyysimme siis aina aamuisin lämpiä vesisankoja huoneeseen ja siitä kuupalla vettä niskaan vaan. Menimme aamiaiselle taas guesthousen kattoravintolaan. Menussa oli monenlaisia ruokia. Oli intialaista, nepalilaista ja kiinalaista, länsimaalaisempaakin ruokaa tarjolla. Tilasin ensimmäistä kertaa lassijuoman; papayalassin ja se oli ihan törkeän hyvää! Lassiin tulee siis maustamatonta jogurttia, maitoa, hunajaa, sokeria ja maun mukaan helelmiä/marjoja.




"Naiset ja vammaset", hei kiitti!


Kaikenlaisia viritelmiä...

Tuo keltainen kärry oli paikallinen koulubussi.

Kävimme ensin hoitamassa junalippuasiat, etteivät jää viime tippaan ja saimme paikat junaan torstaiksi. Tutustuimme juna-asemalla uuteen kaveriin, israelilaiseen nuoreen mieheen nimeltä Ido. Junaliput hankittuamme lähdimme porukalla kävelemään gangesjoen vartta pitkin, maisemat olivat taianomaiset. 

River Ganges

Taidetta ghateilla.
Gangesjoen rannalla oli jonkinlainen seremonia, emme kyllä tienneet ketä/mitä juhlittiin. Joku tyyppi kävi länttäämässä punaiset täplät otsiimme. Osa ihmisistä istui venesissä joen puolella, osa maissa rappusilla. Lehmät hengaili messissä, tietty.


Hyvää joulua Varanasista!

Sorppa! Vähän sekava video :D

'



Lähdimme kävelemään illan hämärtyessä lähemmäs sitä ghattia missä ruumiiden poltto-tapahtuma järjestettiin. Kuulemma ruumiita poltetaan siellä 300-400 päivässä. Alueen lähistöllä tapasimme miehen joka halusi kertoa meille enemmän tapahtumasta. Hän kertoi, että aivan polttoalueen vieressä on rakennuksia, jossa elämänsä ehtoopuolella olevia ihmisiä odottaa pääsyään nirvanaan eli odottavat kuolemaansa. Jos kuolee Varanasissa, pääsee suoraan nirvanaan. Kaikki riitit tuli tehdä viidesti, jotta saa paremman paikan nirvanassa. Vettä pirskoteltiin ruumiin päälle viidesti, kukkia hetiettiin nuotioon viidesti, jne. Polttohautaukset tehtiin kasteittain. Mitä ylempää kastia, sen korkeammalla hänet poltettiin. Myös nuotiossa käytettävien puiden laatu meni kastien mukaan. Nuotioissa käytettiin santelipuuta pahoja hajuja poistamaan. Siksi ghateilla ei kuolemalta haissutkaan. Pääsimme näkemään polttohautausta aivan läheltä. Olimme jo Varanasin kaduilla nähneet paljon ruumiita kannettavan ja kantajien samalla hokevan jotakin lausetta/laulua. Ruumiita kannettiin puupaareilla, päällä oli liina (naisilla punainen, miehillä valkoinen) ja paljon keltaisia kukkia, joiden uskottiin tuovan hyvää onnea. Ruumiita kannettiin noin 6-8 ihmisen voimin polttohauta-alueelle jatkuvasti. Heidät siirrettiin riviin odottamaan. Heidän hautajaisseremoniansa oli kyllä aivan meidän suomalaisten hautajaisista poikkeava. Kuolleen omaiset iloitsivat, ja he uskoivat ettei ruumis siirry nirvanaan jos he itkisivät ja surisivat. Nuotioita yhdellä polttohautausalueella oli aina noin 4-5. Oli jotenkin epätodellista katsoa nuotioissa palavia ruumiita. Liekeistä rehotti päitä, jalkoja, käsivarsia ja osasta oli jäljellä enää luita. Punainen savu nousi ilmaan tummansinistä tähittaivasta vasten ja oli pakko todeta että jollain omituisella tavalla se hetki oli myös kaunis, eikä ruumiiden poltto tuntunut niin karulta kun olisi voinut uskoa. Välillä näin ihmisten kantavan luita gangesjokeen, tämänkin uskottiin tuovan hyvää onnea kun käy luuta gangesjoessa dippaamassa. Joidenkin luiden ympärillä oli vielä lihaa. Oli kyllä kumma fiilis kun yksi "lihanpala" kulki nenäni ohi ja haistoi sen kärventyneen ihmislihan.. Katseltuamme corpseja jonkin aikaa meidät vietiin katsomaan "Shivan ikuista liekkiä" joka paloi viereisen temppelin edustalla. Tämä meitä opastanut intialaismies "kastoi" meidät hiilloksen tuhkalla ja toivotti hyvää karmaa.

Porukkaamme lyöttäytyi ghateilta Idon lisäksi myös pari uutta tyyppiä; Alexander joka oli kierrellyt maailmaa jo useamman vuoden ja asuu milloin missäkin, sekä Asha joka oli kotoisin Venäjältä ja asuu nyt Varanasissa opiskelemassa hindinkieltä. Päätimme lähteä porukalla syömään Shiva Cafe nimiseen kahvilaan/ravintolaan, josta saa kuulemma herkullista ruokaa.
Ja hyvvee olikin!

Alexander ja minä
Tilasimme Marikan kanssa kookosvihannessoppaa, leipää ja nepalilaisen tarjottimen joka sisälsi kanaa, vihannesia, riisiä ja hyviä dippikastikkeita. Olipahan erilainen jouluateria! Keskustelimme yhdessä henkeviä ja minulla oli ihan älyttömän hyvä fiilis koko päivästä. Syöpöttelyn jälkeen lähdimme Marikan kanssa guesthouseamme kohti, puikkelehdimme kapeita kujia pitkin ja vaikka oli pimeää, niin tuntui yllättävän turvalliselta. Oli ihanaa, että jossakin oli niin paljon elämää vielä niin myöhään illalla. Hoimme Marikan kanssa koko illan kuinka huippua on olla juuri täällä ja juuri nyt! Tämä päivä herätti paljon ajatuksia ja olo oli jollain lailla vapautunut, ei ollut mitään stressattavaa.

25.12.2012



20:55
Mocha-Lassi, papaya-lassi, salt-lassi.. Miten niin tykästyttiin lasseihin?
Olemme olleet tänään koko päivän liikenteessä. Aamulla kävimme taas majatalon kattoravintolassa aamupalalla. Sitten suuntasimme kultaista temppeliä kohti. Temppeliin ei saanut ottaa valitettavasti kameraa sisälle. Jätimme laukut turvalokeroihin, kengät piti jättää myös ulkopuolelle. Ostimme katukauppiaalta kukkia, jota saisi sirotella temppelissä olevalle Shivan alttarille. Oli jännä fiilis kävellä paljain jaloin kukka-asetelmat kädessä, osallistua hindujen hengenmenoihin joista ei oikeastaan ymmärtänyt hölkäsen pöläystäkään. Mutta temppelin sisällä oli melko ahdistava tunnelma, ihmisiä oli ihan älyttömästi ja meidät vain tönittiin alttaria kohti, ihmisiä änkesi joka välistä. Meille huudettiin että kaikki kukat pitäisi pudottaa alttarille, ihmiset tönivät ja "seremoniassa" oli hirveä kiire. Siitä jäi jotenkin tympeä fiilis, eipä tarvitse mennä temppelivierailulle enää. Seuraavana suunnitelmissa oli veneajelu gangesilla.





Hullut peseytyjät gangesissa.

Turvallisen näköistä touhua.


26.12.2012

12:30
Huh mitä kokemuksia! Sentään ollaan elossa vielä. Eilen aamupäivästä lähdimme veneajelulle gangesiin. Ghatteja oli kiinnostavaa ihmetellä päivänvalossakin paremmin. 



Otettiin salakuvaa ruumiiden poltosta kauempaa.

Venemies halusi viedä meidät vielä katsomaan Varanasin muslimialueelle silkkitehdasta. Se kiinnosti meitä, joten lähdimme. Oli hassua, kuinka alkeellisissa oloissa silkinvalmistus tapahtui. Silkkitehtaalla työskentelevät tekivät käsin silkkihuiveja, liinavaatteita ja sareja. Herätti kyllä arvostusta kuinka pikkutarkkaa ja vaivanloista työtä he tekivät. Esim. yhden silkkisen päiväpeiton tekemiseen meni noin kuukausi. Venemies lupasi myös että voisi viedä meidät aamulla gangesjoen toiselle puolelle, jossa voitaisiin nähdä ruumiita myös tai ainakin ihmisten luita.
Sarien valmistusta.

Silkkitehdasvierailun jälkeen lähdimme vielä kiertelemään Varanasin katuja ja löysimme läheltä guesthouseamme Blue Lassi Shopin josta tilasimme mystiset erikois-lassit. :P

Meidän special-lassit.
Tänään kävimme jo kello 10 uudestaan veneajelulla gangesilla. Kävimme nyt toisen puoleisella rannalla. Ruumiita sieltä ei löytynyt, mutta ihmisten luita kyllä ja muidenkin elukoiden luita.


Rannalta löyty mm. lapsen pääkallo..


Käytiin myös uudestaan Shiva Cafessa herkuttelemassa :)


Juustokakkua ja chaita, nam!

Marski herkkuostoksilla!

Katukauppakierroksella.

Tulisia kasvispasteijoitakin piti maistaa :)








Ei kommentteja:

Lähetä kommentti